Sydämen terveys

Sydän- ja verisuonitaudit ovat sydämen tai verenkierron toiminnan häiriöihin liittyviä sairauksia. Yleisimpiin sydän- ja verisuonisairauksiin kuuluvat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt. Sydän- ja verisuonitauteja voi ehkäistä hyvillä elintavoilla.

Miten ylläpitää sydänterveyttä?

Sydänsairaudet ovat osin perinnöllisiä, mutta jokainen voi vaikuttaa sydänterveyteensä omilla elintavoillaan. Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio ja liikunta edistävät kaikkea terveyttä – myös sydämen hyvinvointia. Tupakointi on myös sydämelle vaarallista, joten siitä kannattaa luopua. Lisäksi stressi vaikuttaa sydämen vointiin, joten on hyvä muistaa palautuminen ja rentoutuminen. Jos suvussa on vakavia sydänsairauksia, kannattaa mittauttaa säännöllisesti omat verenpaine- ja kolesteroli- ja verensokeriarvot.

Sydänterveyteen liittyviä arvoja ovat

• verenpaine

• HDL- ja LDL-kolesteroli

• verensokeri

• pitkäaikaissokeri ja

• triglyseridit.

Verenpaineen ja kokonaiskolesterolin tavoitearvot terveillä henkilöillä ovat:

• optimaalinen verenpaine alle 120/80 mmHg, kohonnut verenpaine 140/90 mmHg tai enemmän

• kokonaiskolesteroli alle 4,8 mmol/l, LDL (huono kolesteroli) kolesteroli alle 2,8 mmol/l.

Mitä sydän- ja verisuonitauteja on?

Sydän- ja verisuonitaudit ovat laaja joukko eri sairauksia, jotka kaikki liittyvät sydämen tai verenkierron toiminnan heikkenemiseen tai häiriöihin.

• Verenpainetauti eli kohonnut verenpaine

Verenpaine on kohonnut, kun arvo on 140/90 mmHg tai enemmän. Kohonnut verenpaine todetaan mittaamalla verenpainemittarilla. Suurin osa kohonneesta verenpaineesta johtuu elintavoista. Syynä voivat kuitenkin olla myös perintötekijät. Verenpainetta nostavia tekijöitä ovat mm. tupakointi, ylipaino, runsas suolan käyttö, vähäinen liikunta, alkoholin runsas käyttö ja stressi. Kohonnut verenpaine ei tunnu miltään. Kohonnut verenpaine rasittaa kuitenkin valtimoita ja sydäntä, ja sen takia sitä on tärkeä hoitaa. Kohonnut verenpaine nostaa riskiä sairastua muihin sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sydän- ja aivoinfarktiin. Hyviä elintapoja ylläpitämällä voi vaikuttaa kohonneeseen verenpaineeseen. Välttämällä ylipainoa, lopettamalla tupakointi ja lisäämällä kuitua ruoassa voidaan pienentää kohonneen verenpaineen riskiä. Lisäksi vähentämällä alkoholin käyttöä ja suolan määrää sekä liikkumalla reippaasti vähintään puoli tuntia päivittäin voidaan saada kohonnut verenpaine takaisin tavoitearvoihin. Elintapojen lisäksi verenpainetta hoidetaan verenpainelääkityksellä.

• Sepelvaltimotauti

Sepelvaltimotaudissa sydäntä ympäröivät valtimot kalkkeutuvat, ahtautuvat ja osin jopa tukkeutuvat. Sepelvaltimotauti voi aiheuttaa rintakipua, sydäninfarktin, rytmihäiriöitä, sydämen vajaatoimintaa tai äkkikuoleman. Rasituksessa tuleva rintakipu voi johtua sepelvaltimotaudista ja se kannattaa tutkituttaa lääkärillä. Sepelvaltimotautia hoidetaan erilaisilla lääkkeillä, mm. kolesterolia alentavalla lääkkeellä sekä lyhyt- ja pitkävaikutteisella nitrolla, joka laajentaa sydämen verisuonia ja parantaa verenvirtausta. Hyvät elintavat, kuten tupakoinnin lopettaminen, liikunnan lisääminen ja monipuolinen ruokavalio hidastavat sairauden etenemistä.

• Sydäninfarkti

Sydäninfarktin aiheuttaa tukos sepelvaltimossa. Sydäninfarkti oireilee puristavalla rintakivulla. Jos rintakipu ei helpota levossa itsestään tai nitrolla muutamassa minuutissa, on soitettava hätänumeroon ja hakeuduttava hoitoon. Infarktin taustalla on useimmiten sepelvaltimotauti. Sepelvaltimon tukos todetaan oireiden, sydänfilmin ja verikokeiden perusteella. Tukos hoidetaan pallolaajennuksella. Pallolaajennuksen jälkeen tukoksia pyritään estämään lääkehoidolla. Lääkehoidon lisäksi sydäninfarktin riskiä voi vähentää elämäntapahoidolla: tupakoimattomuus, liikunnan lisääminen, verenpaineen hyvä hoito ja kolesterolia alentava ruokavalio ovat hyviä keinoja.

• Eteisvärinä

Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin sydämen rytmihäiriö. Siinä sydämen rytmi muuttuu epäsäännölliseksi. Hoitamaton eteisvärinä lisää aivoinfarktin ja sydämen vajaatoiminnan riskiä. Eteisvärinälle altistavat yli 75 vuoden ikä, kohonnut verenpaine, muut sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, ylipaino ja uniapnea.

Eteisvärinä voi oireilla epäsäännöllisen sykkeen lisäksi ahdistavana olona ja väsymyksenä sydämen pumppausvoiman heiketessä. Eteisvärinä voi olla myös oireeton. Eteisvärinä diagnosoidaan EKG-tutkimuksella. Tarvittaessa voidaan ottaa verikokeita ja tehdä sydämen ultraäänitutkimus. Eteisvärinän hoidossa on tärkeää hoitaa sille altistavia tekijöitä, kuten kohonnutta verenpainetta. Eteisvärinäkohtaus voidaan hoitaa palauttamalla sydämenrytmi sinusrytmiin sairaalassa lääkkeellä tai sähköiskulla. Eteisvärinä altistaa tukoksille, joten suuri osa eteisvärinäpotilaista tarvitsee pysyvän verenohennuslääkityksen.

• Aivoverenkiertohäiriöt

Aivoverenkiertohäiriöitä ovat aivoinfarktit, aivoverenvuodot ja TIA-kohtaukset. Aivoinfarktissa ja TIA-kohtauksessa aivo- tai kaulavaltimon ohimenevä tai pysyvä tukkeutuminen aiheuttaa aivojen hapenpuutteen. Aivoinfarkti syntyy äkisti ja aiheuttaa toispuolisen halvausoireen. TIA-kohtaus on ohimenevä aivoinfarkti, jonka oireet ovat samankaltaiset kuin aivoinfarktissa, mutta ne saattavat ohittua nopeasti. Aivoinfarkti hoidetaan useimmiten liuotushoidolla sairaalassa. Liuotushoidon aloittaminen nopeasti, muutaman tunnin sisällä oireiden alkamisesta on tärkeää. Monesti tarvitaan myös kuntoutusta. Aivoverenkiertohäiriöitä pyritään estämään verenohennuslääkkeillä, pitämällä verenpaine alhaalla ja hyvillä elintavoilla.

• Dyslipidemia

Dyslipidemialla tarkoitetaan veren poikkeavia rasva-arvoja. Rasva-arvot ovat poikkeavia, kun

• kokonaiskolesteroli on yli 5,0 mmol/l

• LDL- eli huono kolesteroli on yli 3,0 mmol/l

• HDL- eli hyvä kolesteroli on pieni: miehillä alle 1 ja naisilla alle 1,2 mmol/l

• triglyseridipitoisuus on yli 1,7 mmol/l.

Rasva-arvot saadaan selville verikokeilla. Kun arvot ylittyvät, riski sairastua muihin sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa merkittävästi. Rasva-arvoja saadaan alemmas terveellisillä elintavoilla: monipuolinen, vain vähän kovaa rasvaa ja runsaasti kuitua sisältävä ruokavalio, tupakoinnin lopettaminen, ylipainoisella laihduttaminen, liikunnan lisääminen ja alkoholin käytön kohtuullistaminen auttavat laskemaan rasva-arvoja. Lisäksi voidaan aloittaa kolesterolilääkitys.

LOUNA Labilta saat sydänterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset ilman lääkärin lähetettä. Testitulokset tulevat nopeasti MyLOUNAan, jossa ne säilyvät hyvinvointisi seurannan apuna niin pitkään kuin haluat.

LOUNA on osa SYNLABia, joka on Suomen suurin laboratorio- ja kuvantamispalvelujen tuottaja. Kaikki LOUNAn näytteet otetaan valikoiduissa SYNLABin näytteenottopaikoissa kautta maan.

LOUNAn palvelu ei sisällä lääkärin henkilökohtaista tulkintaa eikä diagnoosia. Mikäli sinulla on oireita tai epäilet sairautta, otathan yhteyttä lääkäriin.