Ostoskori

S -Kol-LDL

S -Kol-LDL

€ 9,90

LDL-kolesteroli on veressä oleva kolesterolin ja valkuaisaineen yhdistelmä, jonka tehtävänä on kuljettaa kolesterolia kudoksiin ja valtimoiden seinämiin. Mitä suurempi LDL-kolesterolin määrä on, sitä enemmän kolesterolia kertyy ihmisen kudoksiin. Pitoisuuden kasvaessa riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kasvaa. Sitä kutsutaankin myös pahaksi tai huonoksi kolesteroliksi. LDL-kolesterolimittauksen avulla arvioidaan myös kolesterolilääkityksen tehoa.

Milloin LDL-kolesteroli kannattaa mitata?

Ylipaino, kohonnut verenpaine, sokeritauti, vähäinen liikunta, tupakointi ja perintötekijät nostavat riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Riskin suuruuden arvioinnissa käytetään osaltaan LDL-kolesterolin mittausta. Testi sisältyy usein terveystarkastuksiin ja samaan aikaan mitataan yleensä myös muut kolesteroliarvot.

LDL-kolesterolin haitallisuus on todettu erityisen suureksi ihmisillä, joilla on jo todettu sepelvaltimosairaus. Erityisen haitallinen korkea LDL-kolesteroli on myös silloin, kun ihmisellä on ollut aivohalvaus, hän kärsii katkokävelystä tai on sairastunut aikuistyypin (tyypin 2) sokeritautiin.

Aikuisella kolesteroliarvot on hyvä mitata minimissään 3–5 vuoden välein. Jos arvot ovat koholla tai ihmisen riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksien on suurentunut, on mittaus tarpeen useammin.

Jos kohonnutta kolesterolia päätetään hoitaa lääkityksellä, tarkistetaan kolesteroliarvot yleensä 1–2 kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisen jälkeen. Kun sopiva hoito on löytynyt, tehdään mittaus noin vuoden välein.

Mitä LDL-kolesterolitutkimus mittaa?

Kolesteroli on ihmiselle tärkeää. Sitä tarvitaan solujen rakentamisessa ja sapesta erittyvien nesteiden valmistuksessa. Kolesteroli on myös esimerkiksi eräiden hormonien ja D-vitamiinin esiaste. Elimistö valmistaa suurimman osan kolesterolista maksassa ja muissa kudoksissa eli siitä vain osa saadaan ruuasta.

Kolesteroli on koostumukseltaan rasvan kaltaista, eikä se liukene veteen. Tämän vuoksi se ei kulje verenkierrossa itsestään ja jonkun täytyy kuljettaa sitä. Tehtävää hoitavat erityiset kuljettajavalkuaisaineet, joista osa kuljettaa kolesterolia kudoksin ja verisuonten seinämiin. Niiden määrää arvioidaan LDL-kolesterolimittauksella.

LDL-kolesterolin tavoitearvot ovat:

Alle 3,0 mmol/l, jos valtimosairauden kokonaisriski on kohtalainen Alle 2,5 mmol/l, jos valtimosairauden kokonaisriski on suuri

Kolesterolin kohdalla ei käytetä tavanomaisia viitearvoja, vaan tavoitearvoja.

Jos veren LDL-kolesteroli on suurentunut, kutsutaan tilaa dyslipidemiaksi. Samaa termiä käytetään myös muista kolesteroliarvojen poikkeamista.

Kolesterolilääkkeet vaikuttavat tehokkaasti LDL-kolesteroliarvoa laskevasti, joka tulee ottaa tarvittaessa huomioon tuloksen tulkinnassa.

LDL-kolesteroli ei kerro yksittäisenä kolesterolimittauksena sydän- ja verisuonisairauksiin kuuluvan sepelvaltimotaudin riskiä. Riskiä mittaa parhaiten kokonaiskolesterolin suhde HDL-kolesteroliin.

  • Koholla oleva arvo voi johtua ruuan tyydyttyneiden eli kovien rasvojen syömisestä.
  • Sokeritauti
  • Metabolinen oireyhtymä
  • Maksa- ja munuaissairaudet,
  • Anoreksia
  • Perinnöllinen rasva-aineenvaihduntasairaus eli familiaalinen hyperkolesterolemia
  • Raskaus
  • Vaikea yleissairaus
  • Voimakas elimistön stressitila
  • Äkillinen sairastuminen
  • Rasva-arvojen kokonaiskuva (6434 S-Lipidit)
  • Matala HDL-kolesteroli lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin (6430 S- Kol- HDL)
  • Sepelvaltimotaudin riski kasvaa kokonaiskolesterolin noustessa (6428 S-Kol)
  • Triglyseridit toimivat energian varalähteenä (6427 S-Trigly)

Terveyskirjasto: Kolesteroli (fP-Kol-LDL)

SYNLAB Tutkimusluettelo: kolesteroli, low desity lipoproteiinit (2099 fS-Kol-LDL, 4599 fP-Kol-LDL)

Nykopp J. Kolesteroliarvo kertoo elintavoistasi. Potilaan lääkärilehti 2015.

Valmistautuminen

Ei vaadi paastoa

Tämä tutkimus ei vaadi paastoa. Ennen näytteenottoa voi syödä kevyen aterian.