Lasko, senkka
B -La€ 14,50
Lasko-tutkimuksessa (B-La) mitataan punasolujen laskeutumisnopeutta. Lasko muuttuu elimistön tulehduksellisissa tiloissa, kun vereen ilmestyy proteiineja, jotka saavat punasolut liimautumaan toisiinsa. Lasko kohoaa hitaasti usean päivän kuluessa. Laboratoriossa tämä näkyy niin, että putkessa yhteen tarttuneet punasolut valuvat putkessa alaspäin.
Milloin lasko kannattaa mitata?
Lasko tutkitaan pitkäaikaisten ja epäselvien tulehdussairauksien yhteydessä sekä seurannassa ja muun muassa seuraavien oireiden yhteydessä:
- Reumaattisten sairauksien seuranta
- Silmäkipu
- Yleiskunnon lasku
- Voimattomuus
- Laihtuminen
- Masennus
- Ohimon kipu
- Imusolmukkeiden laajentuminen kaulalla
- Kuume
- Yöhikoilu
Mitä lasko-tutkimus mittaa?
Lasko mittaa punasolujen laskeutumisnopeutta koeputkessa. Laskoa käytetään usein erilaisten tautitilojen aktiivisuuden mittaamiseen. Se ei kuitenkaan mittaa mitään yhtä yksittäistä sairautta.
Laskon viitearvot
Laskon viitearvot ovat:
- Miehet (alle 50 v): < 15 mm/h
- Naiset (alle 50 v): < 20 mm/h
- Miehet (50-85 v): < 20 mm/h
- Naiset (50-85 v): < 30 mm/h
- Miehet (yli 85 v): < 30 mm/h
- Naiset (yli 85 v): < 42 mm/h
Laskon lievä kohonnut arvo ei välttämättä viittaa hoitoa vaativaan sairauteen. Tulehdussairauksien yhteydessä lasko normalisoituu vasta useita viikkoja paranemisen jälkeen. Siksi lasko ei sovellu hoidon onnistumisen arviointiin. Tulehduksellisissa tiloissa nopeammin reagoiva tutkimus on C-reaktiivinen proteiini eli CRP. Naisilla laskoarvot ovat hieman korkeammat kuin miehillä.
Tutkimuksen viitearvot ovat muuttuneet 11.10.2021. Näet oman tuloksesi viitearvot My LOUNAssa graafin yhteydessä. Lue lisää viitearvojen määrittelemisestä täältä.
Olethan yhteydessä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet sairautta tai tarvitset apua tulosten tulkinnassa.
Mistä kohonnut laskoarvo voi johtua?
Laskon pitoisuuteen vaikuttavat punasolut ja joissain verisairauksissa laskon arvo voi olla normaali, vaikka ihmisellä on samanaikaisesti elimistössä aktiivinen tulehdussairaus. Kohonneita arvoja todetaan muun muassa:
- Pitkäaikaisissa tulehdussairauksissa (mm. nivelreuma)
- Anemian yhteydessä
- Iän myötä
- Raskauden yhteydessä
- Ylipainon yhteydessä
- Sidekudossairauksissa
- Kudosvaurioissa
- Pahanlaatuisissa kasvaimissa
- Polymyalgia rheumaticassa eli lihasreumassa
- Maksasairauksien yhteydessä
Maksan vajaatoiminnan yhteydessä, jos ns. akuutin vaiheen proteiineja ei syntesoida riittävästi, voivat laskoarvot jäädä mataliksi. Akuutin vaiheen proteiinit ovat proteiineja, joiden määrä lisääntyy tulehdusten yhteydessä.
Tyypillisimmät laskon lisätutkimukset ovat:
- C-reaktiivinen proteiini on äkillisten ja bakteeriperäisten tulehdusten osoittaja (8022 S-hsCRP)
Lähdeviitteet (B-La):
SYNLAB Tutkimusluettelo: Lasko (2203 B-La) https://www.yml.fi/tuotekuvaus_show.php?tuotenro=565
SYNLAB Lasko https://www.yml.fi/tuotekuvaus_show.php?tuotenro=565
Terveyskirjasto: Lasko (B-La) https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03051&p_hakusana=lasko
Terveyskirjasto: Senkan tarina https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03020&p_hakusana=lasko
Valmistautuminen
Ei vaadi paastoa
Tämä tutkimus ei vaadi paastoa. Ennen näytteenottoa voi syödä kevyen aterian.