Ostoskori

Kortisoli

S -Korsol

€ 24,90

Kortisoli (S-Korsol) on lisämunuaisten kuorikerroksessa erittyvä glukokortikoidi eli hiilihydraattiaineenvaihduntaan vaikuttava steroidihormoni. Aivolisäkkeen ACTH-hormoni vaikuttaa lisämunuaisen kuorikerroksen toimintaan säätelemällä myös lisämunuaisen kortisolin tuotantoa. Kortisolista n. 10 % kiertää veressä vapaana ja n. 75 % on sitoutuneena transkortiini-nimiseen kantajaproteiiniin. Kortisolin määrä vaihtelee vuorokaudesta riippuen ja sitä on eniten aamuisin klo 6-8 välillä ja vähiten illalla klo 20-22 välillä. Vuorokausirytmiin ei vaikuta nukkumisrytmi. Kortisolipitoisuuden kuuluisi laskea yön aikana, jotta keho voi rentoutua ja latautua.

Kortisolin tärkein tehtävä on ylläpitää riittävää verensokeripitoisuutta energiaa vaativien rasitteiden eli stressin aikana. Sekä psyykkisen että fyysisen stressin aikana kortisolin pitoisuus kasvaa ja se lisää sokerin muodostumista maksassa, suolistossa ja munuaisissa. Sokeria purkautuu verenkiertoon, jolloin elimistöllä on käytettävissä energiaa, jos tilanne vaatii taistelua tai pakenemista. Kortisolin normaali pitoisuus on ihmiselle hyödyllinen, koska se pitää meidät energisinä, toimintakykyisinä ja motivoituneina. Pitkään jatkuvat korkeat kortisolitasot aiheuttavat epämieluisia oireita ja lisämunuaisten uupumistilan.

Ihminen tarvitsee kortisolia myös moneen elimistön tärkeään tapahtumaan kuten aineenvaihduntaan, fyysisiin ja psyykkisiin stressireaktioihin, tulehdusten hallintaan sekä proteiinien, hiilihydraattien ja rasvojen hyödyntämiseen, verenpaineen tasaamiseen, glukoosin valmistamiseen muusta kuin hiilihydraatista (glykoneogeneesi sekä , vatsassa suolahapon ja pepsiinin eritykseen.

Milloin kortisoli kannattaa mitata?

Kortisoli kannattaa mitata, jos kärsit seuraavista oireista:

  • Päänsärky
  • Vaikeus saada unta
  • Närästys
  • Pahoinvointi
  • Painonnousu
  • Lihasheikkous
  • Herkkyys mustelmille ja haavojen hidas parantuminen
  • Ahdistuneisuus ja ärtyneisyyden tunne
  • Korkea verenpaine
  • Infektioalttius
  • Muistiongelmat
  • Heikko libido (haluttomuus)
  • Ripuli ja ummetus
  • Hedelmättömyys
  • Ruokahaluttomuus
  • Alakuloisuus
  • Kuukautisten epäsäännöllisyys
  • Vaihdevuosioireet sekä PMS-oireiden korostuminen
Mitä tutkimus mittaa?

Tutkimus mittaa kortisolin määrää veressä. Mittauksessa on tärkeä huomioida kortisolin normaali vuorokaudenaikaan liittyvä vaihtelu. Stressi voi kohottaa tutkimuksessa saatuja tuloksia.

Kortisolin viitearvot ovat:

  • Aamunäyte, aikuiset ≥ 19 v: 130 – 550 nmol/l
  • Aamunäyte, 17-18v: 97-506 nmol/l
  • Iltapäiväarvot ovat n. 25 – 40 % aamuarvoja matalammat.

Tutkimuksen viitearvot ovat muuttuneet 11.10.2021. Näet oman tuloksesi viitearvot My LOUNAssa graafin yhteydessä. Lue lisää viitearvojen määrittelemisestä täältä.

Olethan yhteydessä lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet sairautta tai tarvitset apua tulosten tulkinnassa.

Kortisolin ollessa koholla se estää insuliinin toimintaa soluissa ja kohottaa verensokeritasoa, jolloin myös paino nousee. Jatkuvasti koholla oleva kortisoli lisää riskiä sairastua diabetekseen sekä häiritsee elimistön immuunijärjestelmää.

Kortisolin kohonneita arvoja voivat aiheuttaa:

  • Stressi
  • Kortisolia erittävä kasvain
  • Aivolisäkkeen toimesta lisämunuaiskuoren liiallinen hormonaalinen ärsytys
  • Ylipaino
  • Diabetes
  • Anorexia nervosa
  • Estrogeenihoito
  • Äkillinen infektiosairaus
  • Alkoholismi
  • Cushingin oireyhtymä

Matalat kortisoli pitoisuudet voivat johtua:

  • Lisämunuaisten kuorikerroksen tai aivolisäkkeen vajaatoiminnasta (Addisonin tauti)
  • Lisämunuaiskuoren liiallisesta mieshormonituotannosta
  • Kilpirauhasen vajaatoiminnasta (hypotyreoosi)
  • Proteiinin puutostiloista (nefroottinen syndrooma, vaikea maksavaurio)
  • Verensokeri antaa elimistölle energiaa (1468 fP-Gluk)
  • Hemoglobiini A1c osoittaa verensokerin pitkäaikaisen tilan (6128 B-HbA1C)
  • Insuliini (6040 fS-Insu)

Valmistautuminen

Ei vaadi paastoa

Tämä tutkimus ei vaadi paastoa. Ennen näytteenottoa voi syödä kevyen aterian.