Lipidit. ei paastoa

Kolesterolin mittauksessa testattavat lipidit ovat veressä ja kaikissa soluissa olevia rasvoja ja rasvojen kaltaisia aineita. Tutkimuksella arvioidaan niiden määrää ja profiilia verenkierrossa. Lipidit ovat välttämättömiä elimistölle ja solukalvojen rakenteille, mutta niiden liiallinen määrä verenkierrossa voi altistaa sepelvaltimotaudille sekä lisätä riskiä sairastua sydän- ja aivoinfarktiin.

Kolesterolipaketti sisältää neljä tutkimusta: HDL- ja LDL-kolesterolien, kokonaiskolesterolin ja triglyseridien mittauksen.

Kolesterolitutkimuksia on olemassa sekä paastoa vaativa että sellainen, joka ei vaadi paastoa. LOUNAn kautta tehtävät kolesterolitutkimukset eivät vaadi paastoa.

Mitä ovat lipidit ja kolesteroli?

Lipidit (lipos kr rasva) ovat elimistölle välttämättömiä solujen rakennusaineita ja energian lähteitä.

Kolesteroli muistuttaa koostumukseltaan rasvaa eli se ei liukene veteen. Tästä syystä kolesteroli kulkee verenkierrossa sitoutuneena lipoproteiineiksi kutsuttuihin kuljettajavalkuaisaineisiin. Osa näistä valkuaisaineista (LDL, low-density liporotein) kuljettaa kolesterolia kudoksiin ja verisuonten seinämiin ja toiset valkuaisaineet (HDL, high-density lipoprotein) kuljettavat kolesterolia kudoksista ja verenkierrosta maksaan. Lipoproteiinit huolehtivat myös elimistön rasvaliukoisten vitamiinien kuljetuksesta.

LDL-kolesteroli eroaa toisesta valkuaisaineryhmästä HDL:stä toiminnan lisäksi tiheytensä perusteella ja valkuaisaineet ovat erotettavissa laboratoriossa tämän perusteella. Kolesteroli tulee kreikan kielen sappea (khole) ja kiinteä (stereos) tarkoittavista sanoista.

Kolesterolia on lähes kaikissa elimistön soluissa ja kehon nesteissä. Kolesterolia tarvitaan solujen rakennusaineiksi ja sapesta erittyvien nesteiden valmistukseen ja lisäksi se on mm. eräiden hormonien ja D-vitamiinin esiaste. Osa kehon kolesterolista saadaan ruoasta, mutta suurin osa valmistetaan maksassa ja muissa kudoksissa.

Milloin kolesterolin mittaus kannattaa?

Ylipaino, kohonnut verenpaine, sokeritauti, vähäinen liikunta, tupakointi ja perintötekijät nostavat riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Riskin suuruuden arvioinnissa käytetään veren lipidiprofiilin mittausta. Vaikka muita riskitekijöitä ei olisikaan, voi kolesteroli silti olla koholla. Testi sisältyy usein terveystarkastuksiin.

Erityisesti LDL-kolesterolin haitallisuus on todettu erityisen suureksi ihmisillä, joilla sepelvaltimosairaus on jo todettu. Aikuisella kolesteroliarvot on hyvä mitata minimissään 3–5 vuoden välein. Jos arvot ovat koholla tai riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on suurentunut, on mittaus tarpeen useammin.

Jos kohonnutta kolesterolia päätetään hoitaa lääkityksellä, tarkistetaan kolesteroliarvot yleensä 1–2 kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisen jälkeen. Kun sopiva hoito on löytynyt, tehdään kontrollimittaus noin vuoden välein.