LounaLab on osa SYNLABin laboratoriopalveluja ja Lounan palvelut ovat siirtyneet SYNLABin verkkosivulle.

Aikaisemmin ostetut palvelut ja kaikki tulokset ovat turvallisesti saatavilla tällä sivustolla 18.6.2024 saakka. Sen jälkeen kaikki vanhat tulokset löytyvät SYNLABin uudesta verkkoasiointipalvelusta. SYNLAB

Glukoosi - polttoainetta elimistölle

19. elokuuta 20225 min.

Kirjoittaja: LOUNA Lab

Glukoosi eli verensokeri on elintärkeää ravintoa ihmisen aivoille ja hermostolle. Kehomme osaa tuottaa glukoosia itse ja sitä saadaan lisäksi ravinnosta. Hiilihydraatit nostavat glukoosin määrää elimistössä, rasvat ja proteiinit sen sijaan hidastavat verensokerin nousua. Haiman tuottaman insuliinin avulla elimistö pystyy hyödyntämään glukoosin. Alhainen glukoosi aiheuttaa elimistölle toimintavaikeuksia ja oireilee mm. väsymyksenä, ärtymyksenä ja makeanhimona. Korkea glukoosi puolestaan aiheuttaa janon tunnetta, laihtumista ja suurentunutta virtsaamisen tarvetta. Glukoosia voidaan mitata testillä fp-Gluk.

Mitä glukoosi on? Glukoosin toiminta elimistössä

Glukoosi on yksi yleisimmistä sokereista. Veren glukoosiarvo on sama asia kuin verensokeri. Glukoosi on elintärkeää polttoainetta ihmisen aivoille ja hermostolle. Se antaa energiaa ja auttaa toimimaan. Kevyessä työssä ja levossa lihakset käyttävät energian lähteenään rasvoja, mutta kovemmassa rasituksessa veren ja ravinnon glukoosia sekä varastosokeria, glykogeeniä. Glykogeeni varastoidaan lihaksiin ja maksaan ja sitä vapautetaan niistä tarvittaessa. Kun maksan glykogeenivarasto on täynnä, glykogeeni muutetaan rasvaksi.

Ruokailujen välillä tai paastotessa elimistö ottaa glukoosin glykogeenivarastoista. Jos paasto jatkuu, glukoosia valmistetaan maksassa mm. maitohaposta, aminohapoista ja glyserolista. Jos glukoosia ei ole riittävästi käytössä, kudokset alkavat käyttää energian lähteenään rasvahappoja.

Haiman tuottaman insuliinin avulla glukoosi pystytään käyttämään elimistön hyväksi. Sen avulla glukoosi pääsee kudoksiin kuten lihaksiin. Aivoihin glukoosi pääsee ilman insuliinia. Normaalisti glukoosipitoisuus nousee aterian jälkeen. Silloin haima tuottaa insuliinia, jolloin verensokeripitoisuus saadaan pysymään tasapainossa.

Glukoosiin liittyvistä sairauksista tutuin on diabetes eli sokeritauti. Hypoglykemiassa glukoosi on matala ja hyperglykemiassa se on korkea. Matala verensokeri voi olla hengenvaarallinen tila. Pitkäaikaisesti koholla oleva sokeri vaurioittaa verisuonia, hermoja, sydäntä, silmiä ja munuaisia.

Glukoosi ja ravinto

Syöty ravinto ylläpitää glukoosi- eli sokeritasapainoa kehossa. Hiilihydraatit, kuten vihannekset, hedelmät, marjat, viljatuotteet, peruna, sokeri- ja valkojauhotuotteet nostavat verensokeria. Vaikka hiilihydraattipitoisessa ruoassa ei olisi yhtään lisättyä sokeria (kuten leipä tai omena), se nostaa kuitenkin glukoosin määrää. Hiilihydraattien verensokerivaikutus on hyvin erilainen, osa, vaikkapa limonadi, nostaa verensokerin nopeasti pilviin, kun taas esimerkiksi tuoreet, raa´at kasvikset pitävät verensokerin tasaisena pidempään. Proteiinit, rasvat ja kuidut hidastavat verensokerin nousua ja tukevat sen tasaisena pysymistä. Glukoosiarvon saa pysymään hyvänä syömällä säännöllisesti ja koostamalla ateriat oikein.

Normaali glukoosi

Aterian jälkeen glukoosi kohoaa, mutta insuliini tai liikunta saavat sen tasoittumaan. Verensokerin saa pidettyä normaalina:

  • syömällä säännöllisin väliajoin.

  • käyttämällä runsaasti kasviksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja. Mitä enemmän tuoreena, sen parempi.

  • lisäämällä kuitujen määrää (kasvikset ja täysjyväviljatuotteet, palkokasvit).

  • vähentämällä sokeripitoisten valmisteiden määrää.

  • huolehtimalla hyvin koostetuista aterioista, jotka sisältävät verensokerin nousua hidastavia proteiineja ja rasvoja sekä vihanneksia ja juureksia (osa kevyesti kypsennettynä, osa raakana).

Normaali glukoosi asettuu välille 4-6 mmol/l yöpaaston jälkeen mitattuna.

Alhainen glukoosi ja oireet

Alhainen glukoosi eli hypoglykemia aiheuttaa erilaisia oireita, kuten

  • väsymystä

  • keskittymiskyvyn ja suorituskyvyn laskua

  • ärtyneisyyttä

  • voimattomuutta

  • makean nälkää

  • häiriöitä näössä ja puheessa

  • hikoilua, tärinää

  • kouristelua, tajunnan heikkenemistä

Jos glukoosi laskee liian alas, elimistöllä on toimintavaikeuksia. Alhainen verensokeri voi johtua syömättömyyden/paaston lisäksi mm. insuliinilääkityksen yliannostuksesta, alkoholimyrkytyksestä ja aivolisäkkeen tai lisämunuaisten vajaatoiminnasta.

Korkea glukoosi ja oireet

Liian korkea glukoosi, hyperglykemia, kiihdyttää insuliinihormonin tuotantoa liiaksi. Tämä johtaa verensokerin nopeaan pakenemiseen soluihin sokerina ja rasvoina. Pitkään liian korkealla ollut verensokeri oireillee väsymisenä, laihtumisena, suurentuneena virtsaamisen tarpeena, elimistön kuivumisena ja janon tunteena. Korkea glukoosi voi johtua:

  • diabeteksesta eli sokeritaudista

  • haimatulehduksesta, maksavauriosta tai infektiosta

  • korkeasta kasvuhormonista, adrenaliini- tai kortisolitasoista tai glukagonipitoisuudesta (insuliinin vastavaikuttaja, joka vapauttaa glukoosia tarvittaessa verenkiertoon)

Glukoosin viitearvot (fp-Gluk)

Glukoosin viitearvo on (paastoarvo fp-Gluk) 4-6 mmol/l. Yleensä glukoositasoja seurataan epäiltäessä diabetesta tai taudin kulkua seuratessa. Diabeteksen riskitekijöitä on mm. ylipaino, naisilla raskausajan diabetes, sukurasite tai sydänsairaus. Luotettava verensokeritutkimuksen tulos vaatii 10-12 tunnin paaston ennen näytteen ottoa.

Tyypillinen glukoosin lisätutkimus on glykohemoglobiini (B-GHbA1C), joka osoittaa verensokerin pitkäaikaisen tilan. LOUNA Labilta saat glukoositutkimuksen ilman lääkärin lähetettä. Testitulokset tulevat nopeasti MyLOUNA-verkkopalveluun, missä ne säilyvät hyvinvointisi seurannan apuna niin pitkään kuin haluat.

LOUNA on osa SYNLABia, joka on Suomen suurin laboratorio- ja kuvantamispalvelujen tuottaja. Kaikki LOUNAn näytteet otetaan valikoiduissa SYNLABin näytteenottopaikoissa kautta maan.

LOUNAn palvelu ei sisällä lääkärin henkilökohtaista tulkintaa eikä diagnoosia. Mikäli sinulla on oireita tai epäilet sairautta, otathan yhteyttä lääkäriin.

author

LOUNA Lab