Dyspepsia: oireet, syyt ja hoito

Dyspepsia eli ylävatsavaivat tai ruoansulatusvaivat ovat erittäin yleisiä. Tyypillisiä ylävatsavaivoja ovat aterian jälkeen ilmaantuva poikkeava täyteläisyyden tunne, ylävatsan turvottelu, röyhtäily, ylävatsakipu ja polttelu. Rajuimmillaan voi esiintyä jopa pahoinvointia ja oksentelua. Ylävatsavaivojen syynä voivat olla erilaiset hoidettavat sairaudet tai vaarattomat, toiminnalliset vatsavaivat. Vatsavaivojen hoito määräytyy syyn mukaan.

Dyspepsian oireet

Vaivat voivat ilmetä aterian jälkeen poikkeavana täyteläisyyden tunteena, varhaisena kylläisyyden tunteena, ylävatsan turpoamisena, röyhtäilynä, kipuna tai polttona, pahoinvointina ja jopa oksenteluna. Länsimaissa ylävatsaoireita esiintyy noin 14–26 %:lla aikuisista.

Ylävatsavaivojen syy

Ylävatsavaivojen taustalla voi olla erilaisia ruoansulatuskanavan sairauksia tai niin sanottu toiminnallinen häiriö. Jälkimmäisessä tapauksessa mitään nähtävää syytä oireille ei löydy, vaan vaivat johtuvat mahan ja suoliston häiriintyneestä toiminnasta. Lähes puolella vaivoihin löytyy jokin selvä syy, kuten mahahaava, refluksitauti, ruokatorven tulehdus, oireileva sappikivitauti tai laktoosi-intoleranssi. Joskus sepelvaltimotauti aiheuttaa kipua ylävatsalla. Tällöin kipu tavallisesti ilmaantuu ruumiillisen rasituksen yhteydessä ja häviää levon aikana. Yli puolella ylävatsavaivoista kärsivistä ei sairautta tai muuta syytä oireille huolellisista tutkimuksista huolimatta löydy, joten vaivat luokitellaan toiminnallisista syistä johtuviksi. Toiminnallisten oireiden syntyä ei tarkoin tunneta. Monilla ylävatsaturvottelusta kärsivillä mahalaukku tyhjenee tavallista hitaammin.

Dyspepsian hoito

Silloin tällöin esiintyvien ylävatsavaivojen vuoksi ei kannata mennä lääkäriin. Tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos

• vaivoja on päivittäin tai useita kertoja viikossa ja ne haittaavat elämää

• vaivat ovat uusia ja alkaneet melko äkisti

• potilas on yli 55-vuotias, koska iäkkäämmillä oireiden syynä on useammin hoitoa vaativa sairaus

• ilmenee muita hälyttäviä oireita, kuten laihtumista, tunnetta ruoan tarttumisesta ruokatorveen, kipua niellessä, toistuvia oksennuksia ja pahoinvointia tai jos kipu säteilee selkään tai uloste on tummaa.

Lääkäri arvioi, tarvitaanko mahalaukun tähystystutkimusta. Jos tähystystä ei tarvita, voidaan laboratoriokokeilla tutkia, onko taustalla esimerkiksi keliakia tai laktoosi-intoleranssi (sisäinen linkitys). Jos tutkimuksissa ylävatsavaivojen taustalta löytyy sairaus, esimerkiksi mahahaava tai refluksitauti, hoito määräytyy sairauden mukaan. Jos tutkimuksissa ei löydy mitään sairautta, ylävatsavaivat ovat todennäköisesti toiminnallisia. Mikään lääke ei paranna toiminnallisia vaivoja, mutta oireita voidaan mahdollisesti lievittää esimerkiksi haponestolääkkeillä.